Meillä on sähköt!

Irene-myrsky ei aiheuttanut tällä alueella mitään vakavampaa tuhoa. Tiet olivat kuitenkin jonkun aikaa täynnä oksia ja lehtiä, ja joitakin puita kaatui.

Naapureiden puu kaatui osittain talon päälle, onneksi mitään ei kuitenkaan hajonnut

Pahin seuraus oli sähkökatko, joka kesti sunnuntaista keskiviikkoaamuun. Suurin osa sai sähköt takaisin jo eilen, mutta jotkut joutuvat odottamaan perjantaihin. Informointi on ollut todella heikkoa, joten oli iloinen yllätys, kun tänä aamuna saatiin sähköt. Täällä ei nimittäin saa myöskään vettä, jos ei ole sähköä, mikä tekee asiat monimutkaisiksi. Meillä oli onneksi generaattori, mutta se ei kykene kattamaan koko talon sähköntarvetta - mitään suurempia sähkölaitteita (televisio, mikro) ei voinut pitää päällä yhtä aikaa. Suihkussa täytyi käydä nopeasti, ja siksi aikaa piti sammuttaa kaikki sähkölaitteet koko talosta. Sähkö on taas yksi niitä asioita, jonka tärkeyden huomaa vasta kun se puuttuu...

Maanantaina ei ollut koulua sähkökatkon vuoksi, joten päästiin aloittamaan vasta eilen. Koulu on valtava, mutta orientaatiopäivän sunnistaminen auttoi huomattavasti, enkä ollut myöhässä mistään. Ehdin jopa käydä välillä WC:ssä, vaikka tuntien välissä on vain neljä minuuttia aikaa!

Ensimmäinen päivä oli melko tylsä, sillä käytiin pääasiassa läpi koulun sääntöja, eri aineiden opetussuunnitelmia yms. Herätys kuudelta oli vähän hankala, ja vielä hankalampaa oli meikata pilkkopimeässä. Päivän päätteeksi meinasin olla myös hukassa koulubussin kanssa - busseja oli yli 20 enkä muistanut yhtään omani numeroa. Onneksi löysin muita samaan bussiin menijöitä.  

Tänäänkään ei päästy monessakaan aineessa vielä kunnolla alkuun, mutta päästiin jo tekemään mukavia tutustumisleikkejä ja joissakin aineissa tehtäviäkin. Tykkään kaikista opettajistani (ainakin tähän mennessä). Psyka ja statistiikka vaikuttavat kaikista työläimmiltä, mutta ne ovatkin aineet, joihin aion eniten panostaa. Toisaalta kuorosta ja tanssista ei tule juuri koskaan läksyjä (tosin harjoituksia on koulun jälkeen).

Tanssi on todella hauskaa ja opettaja on huippu, tunti tuo kivaa piristystä tylsään koulupäivään! Tänään saatiin lokerot tanssikamppeita varten, ja meinasin olla ihan pulassa sen lukon kanssa. Lukot täällä ovat siis numerolukkoja, ja yllättävän hankalia käyttää, varsinkin kovassa kiireessä... No, selviydyin juuri ja juuri ajoissa ranskan tunnilleni. Onneksi opettajat ovat näin alussa hyvin ymmärtäväsiä näiden asioiden suhteen...

Olen ottanut lounaaksi omat eväät, ja aion tehdä niin tulevaisuudessakin. Lounastauko on puoli tuntia, ja jono todella pitkä (vaikka suurin osa tuokin omat eväät) - en edes ymmärrä, miten viimeiset ehtivät syödä. Lisäksi ruoka ei näytä erityisen hyvältä ja se maksaa. Ruokalassa on mikroja joita melko harva käyttää, joten mukaan voi ottaa myös lämmintä ruokaa vaikkapa edellisen päivän illalliselta.

Kyselin vähän pomsista joukkueen kapteenilta (hän sattuu olemaan samalla government-kurssilla), ja sain selville, että try outit olivat kesällä. Hän lupasi kuitenkin kysellä, voisinko päästä mukaan. Aion tänään vielä lähettää valmentajalle sähköpostia asiasta - jos en pääse enää mukaan, kokeilen jotain muuta. Ensi viikolla alkaa koe-esiintymiset syksyn näytelmään, ja minua on kyselty myös homecoming-järjestelyihin, joten löydän varmasti jotain tekemistä. Kuoron puolesta minulla on koulun jälkeiset harjoitukset 1-2 kertaa viikossa sekä esityksiä, ja myös tanssissa on välillä harjoituksia ja esiintymisiä (ja tietysti ratsastus), joten toisaalta en ole kovin pettynyt, jos en pääse pomsiin (heillä on perin tunnin harjoitukset kolmesti viikossa).

Eilen olin ensimmäisellä ratsastustunnillani uudessa ryhmässä, jonka tosin vaihdoin torstaille, jottei se olisi päällekkäin kuoron kanssa. Torstain ryhmässä on kuusi ja tuossa olisi ollut vain neljä, mutta melko pieni ryhmä kuitenkin. Hypättiin pienia esteitä ja lyhyitä ratoja, ja hevoseni oli TODELLA laiska. Tuli vähän alkeisfiilis kun potkin ja käytin raippaa minkä kerkesin, eikä kaakki liikkunut mihinkään. Lopputunnista hevonen vähän innostui, ja meni paremmin. Opettaja onneksi sanoi, että laittoi minulle tarkoituksella "vähän" rauhallisemman hevosen, koska ei tuntenut minua. Hän on myös itse ostanut useita hevosia Euroopasta, joten hän tietää, että eurooppalaiset hevoset ovat huomattavasti herkempiä. Opettaja oli kyllä kaikin puolin mukava - minun pitää vaan oppia ratsastamaan näitä. (Lisäksi hevoset ovat keskimäärin ainakin 20cm korkeampia kuin Suomessa. En ole varma, onko tuolla tallilla yhtäkään ponia, vaikka hevosia on useita kymmeniä).

   Ratsastuskamppeita joita ostin - kypärä $50, raippa $8, kengät (käytetyt) $30

Lopuksi vielä iso kiitos kaikille lukijoille - lukijamäärä pomppasi heinäkuun 460:stä elokuun 1400:aan! Ainiin, ja päästään sittenkin jouluna Floridaan ja Disneyworldiin, jei!

  

Hikoilua rikkaruohojen parissa

Ei tullutkaan eilisestä laiskottelupäivää! Irroteltiin Morganin kanssa rikkaruohoja yli kaksi tuntia 33 asteen helteessä. Dad oli kai vähän huonolla tuulella tulevan myrskyn vuoksi (tavaroita, pöytiä ja tuloja piti kantaa sisälle yms.) ja pisti meidät huhkimaan oikein urakalla. Ei ehkä mikään vaihtavuoteni huippuhetki, mutta olenpahan yhtä kokemusta rikkaampi. Oli kyllä ihanaa mennä tuon jälkeen suihkuun hikisenä, likaisena ja täynnä ötökän puremia!

Loppupäivä menikin sitten rauhallisemmissa merkeissä. Morgan oli illan kaverinsa pirskeissä, joten katselin telkkaria, luin kirjaa sun muuta. Illalliseksi syötiin ylijääneitä härän ribsejä ja kiinalaista, jonka jälkeen mentiin momin kanssa ihanan lämpöiseen hot tubiin lillumaan ja juttelemaan.

En muuten ymmärrä, miksi täällä nuo härän ribsit ovat niin iso juttu, ja meillä niitä ei syödä ollenkaan. Ainakin dadin tekemänä ovat todella hyviä! Hän sanoi, että iso osa ribseistä tulee Jenkkeihin Pohjoismaista, koska meillä ne heitettäisiin roskiin. Outoa.

Tänään käytiin momin kanssa katsastamassa pari kauppaa, ja sen jälkeen pääsin "arviointi" tunnilleni. Tällä kertaa sain huomattavasti yhteistyöhaluisemman hevosen, ja oli oikein hauskaa! Näyttivät olevan positiivisesti yllättyneitä ratsastuksestani. Mom sanoi yrittäneensä selittää, että olen melko kokenut, mutta opettajat olivat olleet vähän sillä kannalla että "niinhän jokaisen vanhemmat sanovat"...  No, varattiin minulle siis vakiotunti tiistaille, ja ryhmässä pitäisi olla minun ikäisiäni, saman tasoisia tyttöjä, jotka ovat motivoituneita ja joista ainakin osa kilpailee. Opettaja on mies, ja kuulemma todella osaava ja mukava. Odotan innolla! Toivottavasti päästään ostamaan kypärä ennen tuota tuntia, voi olla että huomenna ei onnistu myrskyn vuoksi.

Säätiedotusten mukaan myrskyn pitäisi olla täällä ensi yönä kahden aikaan. Luultavasti se on vain hieman tavallista kovempi myrsky eikä sen kummempaa. Mom sanoi kuitenkin toivovansa, että tuulisi sen verran, että vanhat kuolleet puut meidän tontilta kaatuisivat. Ei tarvitsisi maksaa... : D

Eilen saapui postissa yksi äitini lähettämistä (vähän aikaisista) synttärilahjoista. Halusin jonkinlaisen Paramore-paidan ja lähetin äidille muutamia vaihtöhtoja, jotta tulisi edes vähän yllätyksenä. Täytyy kyllä sanoa, että nyt äidillä oli hyvä maku! Tykkään paidasta oikein paljon, kiitos!
 

En ole oikeasti noin valkoinen, itse asiassa rusketuin eilen pihalla huhkiessa!

Kouluun ja talliin tutustumista

Äsh! Unirytmini alkaa siirtyä ihan väärään suuntaan. Nyt muutamana iltana olen saanut unta vasta kello 11 jälkeen, ja herännyt aamulla kahdeksan, yhdeksän aikaan. Pitää varmaan alkaa laittaa herätyskello soimaan, ettei tule maanantaina järkytyksenä...

Tiistai-ilta

Illalla mentiin momin kanssa Ikeaan ostamaan koulupöydälleni tuoli ja lamppu. Oli hauskaa! Tuntui ihanan kotoisalta, varsinkin kun kaikkien huonekalujen nimet olivat myös ruotsiksi. Siellä myytiin myös niitä samoja, kuuluisia Ikean lihapullia, joita ei tosin tällä kertaa syöty, kun ruoka odotti kotona. Kun lähdettiin kaupasta, huomasin pienen ruotsalaisen puodin, jossa myytiin mm. ruisleipää, näkkäriä, Maraboun suklaata ja pipareita. Ihana tietää, että noin läheltä saa näkkäriä, jos alkaa tehdä mieli!

Kotona osasin jopa ihan itse koota sen tuolin, mikä ostettiin. Yleensä isä on meillä aina koonnut kaiken, joten oli hauskaa koota kerrankin itse. Ja ohjeet olivat sen verran yksinkertaiset, että minäkin tajusin!

Keskiviikko

Orientaatio ei ollutkaan keskiviikkona, vaan torstaina. Onneksi tajuttiin se jo hyvissä ajoin... Mom oli jättänyt meille taas kaikenlaista puuhaa, joten aamupäivä kului mukavasti rikkaruohoja irrotellessa. Ja en nyt puhu mistään ihan pienistä rikkaruohoista, sillä osa piti repiä lapion kanssa. Oli kuitenkin ihan kivaa, kun en ole ennen kerrostalossa asuvana päässyt viherpeukaloani käyttämään.

Iltapäivällä kävin taas dadin kanssa kiertelemässä kaupoissa ja ostamassa lisää ihania jogurtteja! Illalla oli Morganin jalkapallopeli. Voittivat 3-1! Oli ihanan lämmin ilta ja paikalla oli paljon muidenkin pelaajien vanhempia ja siaruksia, joiden kanssa juteltiin kaikenlaista mukavaa.

Pelin jälkeen käytiin hakemassa kiinalaista kotiin, joka oli todella hyvää. Minä valitsin yhden annoksen, Morgan yhden ja vanhemmat yhden, ja maisteltiin sitten vähän kaikkia. Alkupalaksi ostettiin jotain ihmeellisiä palleroita joiden nimeä en muista - kuori oli kuin pastaa, ja sisällä oli lihaa. Perhe sanoi tilaavansa noita aina, kun ovat niin hyviä! Itse en ollut koskaan kuullutkaan moisista. Istuttiin sitten olkkarissa, katseltiin elokuvaa ja syötiin. valitettavasti söin vahingossa chilin, ja piti odotella ainakin 15 minuuttia, ennen kuin polte hävisi. No, ainakin osaan varoa ensi kerralla.

Torstai

Torstai aamuna mentiin puoli yhdeksäksi orientaatioon. Saatiin valmiit lukkarit, tällä kertaa huoneennumeroiden ja opettajien kera, sekä infovihkoset ja pieni kansio. Aluksi oli erilaisia lyhyitä puheita auditoriossa sekä opettajille että oppilaille. Suurin osa paikallaolijoista oli tietysti freshmanejä, joten puheet oli suunniteltu pääasiassa heille. Meille kerrottiin, miksi juuri Reservoir on se paras koulu, meitä kannustettiin osallistumaan mahdollisimman paljon kaikkeen toimintaan, yrittämään parhaamme jne.

Tämän jälkeen alkoi mielenkiintoinen osuus - suunnistettiin luokasta toiseen lukujärjestystemme avullla, ja aina kun kello soi, vaihdettiin luokkaa. Sain tavata kaikki opettajat, ja muutamat ihan henkilökohtaisesti, koska monilla kursseillani ei juuri freshmanejä ole. Kaikki opettajat vaikuttivat ihan supermukavilta! Huomasin myös, että minulla on monia samoja kursseja muiden vaihtareitten kanssa, mikä on oikein mukavaa.

Puolenpäivän aikaan siirryttiin ruokalaan syömään pannupizzaa, nam! Tämän jälkeen saatiin lähtea - ensin ostettiin kuitenkin vähän "spirit wearia". Valkkasin kivan hupparin, joka oli viime vuoden mallia ja siksi vain $10. Onpahan jotakin, mitä laittaa päälle koulun peleihin! Ja säilyyhän tuo myös kivana muistona. Mom sen kyllä maksoi, kiittelin kovasti!

Pahoittelen kuvanlaatua... Paidassa lukee "Reservoir - home of the gators"



Illalla oli ensimmäinen ratsastustuntini. Olihan se aika erilaista, mihin olen Suomessa tottunut, mutta hauskaa kuitenkin! Olin Morganin vanhalla tunnilla, mikä oli minulle vähän helppo, mutta ihan hyvä näin ensimmäiselle kerralle. Varsinkin, kun hevoseni oli patalaiska, ja jouduin todella tekemään töitä! Opettaja oli kuitenkin todella mukava, ja oli ihanaa ratsastaa pitkästä aikaa. Tuolla todellakin vain ratsastetaan - muut laittavat hevosen valmiiksi ja riisuvat sen.

Morganin kengät ja chapsit sopivat minulle, joten käytän niitä. Valitettavasti hänen kypäränsä ei oikein istunut, joten täytynee ostaa uusi. Tällä kertaa sain onneksi tallilta lainaan. Täällä kypärät ovat muutenkin ihan erilaisia kuin Suomessa, melkein kuin pyöräilykypäriä!

Valitettavasti en älynnyt ottaa kuvia tallilta, mutta ensi kerralla sitten. Lauantaina menen uudestaan ilmaiselle "arviointitunnille", jossa lopullisesti katsotaan, mihin ryhmään minut laitetaan. Sikäli mikäli myrsky ei iske juuri silloin.

Tänään taitaa olla taas laiskottelupäivä. Onneksi sovin kavereiden kanssa, että mennään illalla lenkille, ja voisin itse vaikka käydä vähän hölkkäämässä ennen sitä. Viime päivät olen väkertänyt synttärikortteja sekä omalle että host äidille, mutta nyt nekin ovat valmiita. No, enköhän keksi jotain. Enää pari päivää koulun alkuun! Ja muuten, vaihdoin asetuksia niin, etta kaikki voivat kommentoida, vaikkei olisikaan tunnuksia!

Luonnonilmiöitä

Sunnuntai ja maanantai onkin mennyt pääosin laiskotellessa. Olen käynyt lenkillä yksin, perheen ja parin naapurin kanssa. Täällä on helppo lenkkeillä - oikeastaan ihan sama mihin suuntaan lähtee, päätyy lopulta siihen, mistä lähtikin. Olen juossut muutaman kerran naapuruston ympäri mukavan 2.5 km lenkin, joka on juuri sopiva minulle kunnon kohotukseen (tai edes ylläpitoon). Varsinkin kun ensimmäinen puolikas lenkistä on lähes pelkkää ylämäkeä...

Olen tehnyt myös Morganin kanssa pieniä projekteja, mitä mom on jättänyt meille ajan kuluksi (Morgan on arestissa, en tiedä miksi enkä kehtaa kysyä, mutta onpahan seuraa päivisin). Ollaan lakaistu terassia ja rappusia, siivoiltu vähän paikkoja, raaputettu vanhaa maalia pois terassin tuoleista ynnä muuta.

Lisäksi olen nukkunut - paljon. Aina sanotaan, että vaihto-oppilasvuoden alussa unentarve kasvaa, ja olen kyllä huomannut sen. Olen nukkunut 10-11 tunnin yöunia ja ottanut jopa päiväunia, vaikka normaalisti en koskaan saa unta päivisin. Kai tämä jollain tasolla on rankkaa, vaikka näennäisesti en tekisikään mitään ihmeellistä.

Sää on ollut hyvä, mitä nyt välillä joitakin ukkoskuuroja. Täällä isommatkin myrskyt menevät kuitenkin ohi huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Lämpötila on keikkunut siinä 25-30 asteen tienoilla. Onneksi täällä on sisätiloissa todella hyvä ilmastointi. Alussa yläkerran ilmastointi tuntui liiankin viileältä iltaisin, mutta nyt olen tottunut siihen. On ihana mennä nukkumaan lämpimän peiton alle, kun huone on viileä!

Esittelenpä tässä nyt tähänastiset vaateostokseni, joita ei tosin ole vielä kauheasti kertynyt.

Pitkähihainen ja urheilushortsit, joista jo puhuinkin (n. $10 kpl)

Paidan sain ilmaiseksi Morganin tädiltä, joka lähetti ison kasan vaatteita. Morgan ei tuota halunnut, joten sain sen. Itse tykkään kyllä kovasti! Huivi talven varalle $5.

Sitten vähän mielenkiintoisempaa asiaa. Istuttiin tänään iltapäivällä olohuoneessa katsomassa TV:tä, kun koko talo alkoi yhtäkkiä täristä. Ensin ihmeteltiin, että mitä tapahtuu, muuta kun tavaroita alkoi tippua pöydiltä tajuttiin, että kyseessä on maanjäristys. Mitään isompaa ei kuitenkaan sattunut eikä mitään mennyt rikki. Itse järistys kesti alle puoli puolisen minuuttia.

Laitettiin sitten heti radio päälle ja pian saatiin selville, että järistys oli melko voimakas, 5.9 richteriä. Järistyksen keskus oli Virginiassa, noin 150 km päässä meistä, ja vain n. 6 km syvyydessä, mikä sai sen tuntumaan voimakkaalta. Maa oli tärissyt kuulemma jopa Kanadassa asti, ja New Yorkissa, mikä on useiden satojen kilometrien päässä järistyksen keskuksesta, jouduttiin evakuoimaan korkeita rakennuksia. Saa nähdä, huomenna pitäisi olla orientaatio uusille oppilaille koululla, mutta kaikki julkiset rakennukset on ainakin nyt suljettu. Jälkijäristyksistä varoitellaan, joten niitä odotellessa...

Me olemme kartalla pikkuisen Washingtonista koilliseen

Lisää jännitystä elämään tuo mahdollisesti iskevä hurrikaani. Lainaus Iltalehden sivuilta :

"Hurrikaani Irene voi uhata koko USA:n itärannikkoa

Atlantin hirmumyrskykauden ensimmäinen hurrikaani Irene voimistui tiistaina kakkosluokan hurrikaaniksi. Sen tuulet puhaltavat jo 160 kilometriä tunnissa.

Myrsky on alkuviikon aikana ryöpyttänyt Karibianmerta ja aiheuttanut tulvatuhoja muun muassa Puerto Ricossa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Vakavimmilta vahingoilta on kuitenkin vältytty.

Yhdysvalloissa odotetaan, että Irenestä tulee ensimmäinen hurrikaani joka iskee maahan sitten vuoden 2008, jolloin Texas kärsi hirmumyrsky Ikestä. Maan hätätilaviraston mukaan koko itärannikon on syytä olla varuillaan, koska ennusteet myrskyn reitistä ovat epävarmoja. Myrskykeskus ohittaa kuitenkin todennäköisesti niukasti Floridan.

Irene saapunee Etelä- ja Pohjois-Carolinan korkeudelle lauantaina. Matkalla se voi vielä äityä jopa neljänteen voimakkuusluokkaan viisiportaisella asteikolla."

Tänne myrskyn odotetaan iskevän sunnuntaina, milloin meillä pitäisi olla AFS:n piknik... Tässä vaiheessa myrskyn tarkkaa kulkua on vielä vaikea ennustaa, joten täytynee seurailla tilannetta.

Huomenna siis pitäisi olla orientaatio uusille oppilaille koululla, mitä odotan innolla! Toivottavasti se ei siirry ainakaan paljoa. Huomenna Morganilla on myös peli, mitä varmaan menen katsomaan. Torstaina minulla on ensimmäinen ratsastustunti, jonka jälkeen katsotaan, mihin ryhmään minut laitetaan. Vähän eloa taas parin laiskottelupäivän jälkeen!

Jalkapalloa ja kouluun valmistautumista

Eilen aamulla mentiin katsomaan Morganin jalkapallopeliä/pelejä. Kyseessä oli siis rahankeräyskampanja, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa erilaisiin varusteisiin ja tarvikkeisiin. Mukana olivat kaikki joukkueet, jv ja varsity, tytöt ja pojat. Joukkueet sekoitettiin keskenään pienempiin, noin kymmenen hengen joukkueisiin, ja kaikki pelasivat toisiaan vastaan.

Näytti siltä, että kaikilla oli hauskaa! Ei tosin katsottu kovin kauaa, sillä käytiin välissä tutustumassa talliin. Vaikutti oikein mukavalta paikalta. Talli ei ole mitään luksus-laatua, mutta ihan hyvässä kunnossa. Hevoset näyttivät hyvinvoivilta, mikä on tietysti pääasia. Katsottiin vähän aikaa yhtä ratsastustuntia ja kierreltiin ympäriinsä. Yritettiin myös tavoittaa omistajaa, jotta voitaisiin sopia siitä, voisinko käyttää Morganin korttia. Hän ei kuitenkaan ollut vielä paikalla, joten yritetään varmaan pian uudestaan. Ratsastuskamppeet eivät oikein mahtuneet matkalaukkuuni, mutta on minulla sentään housut ja hanskat. Saan lainata Morganin kenkiä ja chapseja, jotka onneksi sopivat minulle, ja kypärän saan varmaankin lainaan tallilta.

Käytiin myös hankkimassa minulle koulutarvikkeita. Perusvälineet minulla jo olikin, kuten penaali, kyniä, kumeja sun muita, mutta ostettiin lisää paperia ja pari kansiota. Jokaisella opettajalla on kuulemma omat mieltymyksensä kansioiden/vihkojen suhteen, joten täytyy mahdollisesti ostaa vielä jotain koulun alettua.

Iltapäivällä käytiin uimassa naapureiden altaalla (niiden, keiden koirat meillä on hoidossa). Oli ihanan lämmintä, ja oli mukavaa ottaa aurinkoa ja välillä pulahtaa altaaseen! Jos täälläkin on näin lämmintä, niin voin vain kuvitella millaista olisi asua esim. Arizonassa tai Texasissa...

Illalla oli minun vuoroni tehdä illallista. Tein kreikkalaista kasvisvuokaa, josta tuli vähän erilaista kuin kotona, mutta ihan hyvää kuitenkin. Sanoivat ainakin tykkäävänsä, tiedä sitten...! (:

Annapolis ja muuta mukavaa

Tässäpä pieni koosta viime päivien tapahtumista.

Keskiviikkoilta

Kuten jo mainitsin, kutsuttiin muutamia ikäisiäni naapureita käymään. Lopulta heitä tuli viisi, mikä oli oikein sopiva määrä! Alunperin ajattelin, että tilanteesta saattaa tulla vähän vaivaantunut, mutta huoleni oli onneksi turha. Muut tytöt tunsivat toisensa jo valmiiksi, joten juttua riitti. Syötiin siis tacoja, hengailtiin hot tubissa (jossa on muuten discovalot ja radio) ja juteltiin kaikesta mahdollisesta. Yksi tytöista, Katherine, antoi minulle ihanan ystävyysnauhan ja pienen itsetehdyn tervetulokortin! Maistoivat myös salmiakkia (josta yksi jopa tykkäsi). Kaikki noista tytöistä tulee samalle vuositasolle samaan kouluun, joten oli mukavaa tutustua jo valmiiksi. Melkein kaikilla heillä oli myös sama kuoro-kurssi kuin minulla, joten nähdään varmasti joka päivä.

Torstai

Alunperin meidän oli tarkoitus lähteä torstaina Annapolikseen, mutta shoppailureissu vähän venähti, joten päätettiin siirtää se seuraavaan päivään. Käytiin dadin ja Morganin kanssa taas muutamassa ruokakaupassa, sekä ostamassa Morganille PALJON jalkapallokamaa. Itse ostin shampoita, hoitoaineita ja kasvojenpuhdistusaineita varmaan koko vuoden varalle. Käytiin teettämässä minulle myös oma avain!

Illalla oli pieni vanhempainilta koululla jalkapalloilijoille, joten tallilla käyminen jäi tältä päivältä. Menin itsekin mukaan, kun ei ollut sen kummempaakaan tekemistä. Valmentaja ainakin vaikutti oikein mukavalta! Myöhemmin illalla katsottiin leffaa ja syötiin jonkinlaista tortillasipsi-juusto-jauheliha-sieni juttua, joka oli yllättävän hyvää. Kesken kaiken meille tuli myös joitakin tuttuja lähistöltä käymään, ja juteltiin jonkin aikaa heidän kanssaan. Oikein mukavaa porukkaa! Tässä on taas yksi Suomen ja Jenkkien ero - Suomessa ei todellakaan noin vain mennä kysymättä käymään toisten luona, mikä on toisaalta vähän tylsää.

Perjantai

Aamulla Katherine tuli kaverinsa Cindyn kanssa hakemaan minua lenkille, ja kierreltiin ympäri naapurustoa. Tavattiin sattumalta myös saksalainen tyttö, joka on täällä lomalla, joten otettiin hänetkin mukaan. Oli hauskaa, kuuma tosin!

Tänään mentiin sitten Annapolikseen dadin kanssa. Todella kaunis paikka! Tässä muutamia kuvia.

Ensin käytiin syömässä kivassa kalaravintolassa, joka on erikoistunut rapuihin. Ravintola on todella erikoisessa paikassa, pitkän tien päässä järven rannalla, joten sitä ei löydä ihan heti, jollei tiedä mitä etsii! Joka tapuksessa paikka oli aivan täynnä. Tällä kertaa ei syöty rapuja, itse otin jättikatkarapusalaatin, joka oli oikein hyvää. Suunnitelmissa olisi, että mennään joku päivä samaan paikkaan syömään rapuja koko perheen voimin.

Lounaan jälkeen kierreltiin ympäri kaupunkia ja käytiin hakemassa dadin lempparikahvia. Käytiin myös hakemassa minulle kirjastokortti takaisin tullessa.

Täällä on niin ihania ruokia! Esimerkiksi jogurtteja on kaikkia mahdollisia makuja, myös rasvattomana. Esim. vadelmajuustokakku, ananaskeikauskakku, omena-kaneli... Ihania! Ben & Jerry's jäätelöt maksavat täällä vain pari euroa, ja eilen ne olivat alennuksessa 1,50e kpl, joten ostettiin varmaan ainakin 15. Makuja on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Itse valkkasin kanelipullan ja jonkinlaisen toffee-suklaa jutun jonka nimeä en muista. Muita makuja mitä en ole Suomessa nähnyt oli esimerkiksi kahvi, mutakakku, kirsikkakakku, marjasorbetti... Myös kaikenlaisia juomia on täällä niin paljon! Tänään ostin ihanaa granaattiomena-mustikka juomaa, joka on juuri sopivaa minun makuuni - ei yhtään niin makeaa kuin limpparit yleensä. Kamala paluu maan pinnalle kun tulen täältä kotiin...

Vähän erikoista, että minkäänlaista koti-ikävää en ole kokenut ainakaan vielä. Kaikki on mennyt tähän asti niin hyvin, ja kaikki ovat täällä todella mukavia! Viime yönä näin painajaista, että olin taas Suomessa, ja olin erittäin helpottunut huomatessani, että se oli vain unta...  Huomenna Morganilla on jonkinlainen rahankeräysjalkapallopeli, jota mennään katsomaan. Huomenna olisi myös tarkoitus soittaa ekaa kertaa kotiin, ja käydä ehkäpä vihdoinkin tallilla! Siis hauska päivä varmaan taas tulossa.

Downtown D.C.

Eilen dad otti minut mukaansa DC:hen shoppailureissulle. Hänellä on siellä monia pikkuliikkeitä, joista hän tykkää käydä hakemassa erilaisia ruokia. Käytiin mm. italialaisessa kaupassa ostamassa makkaraa, kauppahallissa hakemassa lihaa, yhdestä kaupasta ostettiin viinietikkaa, toisesta viiniä, kolmannesta leikkeleitä... Dad ajelutti minua samalla ympäri Washingtonia ja näytti tärkeimipiä monumentteja ja museoita, joita oli todella paljon. Kovin lähelle valkoista taloa ei autolla päässyt, mutte ensi lokakuussa tehdään AFS:n kanssa sinne retki, jolloin päästään ihan sisälle asti. Odotan innolla! Liikkuvasta autosta oli hieman hankala ottaa kuvia, mutta tässä jotain mitä sain näpsittyä.

The Washington monument

Valkoinen talo

Thomas Jefferson memorial

Talossa on siis tällä hetkellä kolme koiraa, mikä on ihan mukavaa. Tulevat oikein hyvin toimeen keskenään. Tannerin lisäksi täällä on siis naapurista Harry (bichon frise) ja Ginger (kingcharlesin spanieli). Noita on kiva ulkoilluttaa, kun ei ole muuta tekemistä. Nyt täällä on tosin aika kuuma, noin 30 astetta veikkaisin. Ja todella kosteaa verrattuna Suomeen.

En ole tainnut vielä mainita, että täällä on todella paljon peuroja! Todella isoja peuraperheitä pomppii tuolla pihamaalla vähän väliä, vaikuttavat melko kesyyntyneiltä. Täällä on paljon metsää (jopa enemmän kuin Suomessa yleensä), joten asustavat luultavasti siellä.

Tänään käytiin koululla rekisteröimässä minut ja tekemässä lukkari. Kierreltiin myös ympäri koulua katselemassa paikkoja, näytti todella kivalta! Yhdessä luokassa oli konsertti harjoittelemassa, ja mentiin kuuntelemaan vähäksi aikaa. Opettaja vaikutti todella mukavalta ja innostuneelta, en tosin usko, että hän opettaa minulle mitään... No, tässä kuitenkin lukkarini.

1. Psychology AP G/T
2. Dance 1
3. French 3 honors
4A. English 11 honors
4B. Concert choir
5. Statistics AP G/T
6. U.S. government honors

Sain oikeastaan juuri ne kurssit, mitä halusinkin. Enkku oli pakollinen, ja lisäksi minun piti valita, otanko historiaa vai govermentia. Muuten sain oikeastaan valita itse. Tuo neljäs vaihtelee siis joka toinen päivä, siksi siinä on kaksi ainetta. Se tunti on pidempi kuin muut, ja jossakin välissä on ruokailu. Jenkeissä kurssit menevät siis sillä tavalla, että helpoimpia kursseja ovat reguler kurssit, sitten tulee honors, ja vaikeimpia ovat AP (advanced placement) ja G/T (gift and talented) kurssit. Koska koulu täällä on melko helppoa, meille suositeltiin ottamaan ainakin joitakin honors kursseja, koska niistä saa kuulemma parempia ystäviä. Regular-kurssien oppilaat eivät kai ole kovin motivoituneita käymään koulua...

Koulu alkaa täällä jo 7.25, ja bussi hakee meidät kotoa 6.50. Päivä loppuu muistaakseni 2.10, minkä jälkeen on mahdollisesti kerhoja ja urheilua, jos niihin osallistuu.

Alunperin meidän oli tarkoitus lähteä jouluksi Floridaan, mutta se ei välttämättä toteudukkaan. Joulua ollaan vietetty yleensa koko suvun voimin, ja yksi perheistä, joiden olisi pitänyt tulla, ei pääse Floridaan asti rahan takia. Ollaankin vähän suunniteltu, että kaikki tulisivatkin tänne, minne suurimmalla osalla on lyhyempi matka. Onneksi suunnitelmissa on muitakin reissuja, sillä spring breakillä olisi tarkoitus lähteä Meksikoon! Olen myös ajatellut osallistua koulussa DECA-kerhoon, jossa kerätään rahaa pitkin vuotta erilaisilla tempauksilla, ja lähdetään sitten jonnekin. Myös kuoron puolesta on luultavasti joku retki keväällä.

Tänä iltana ollaan kutsuttu joitakin naapureita (minun ikäisiä) käymään. Syödään tacoja ja "uidaan" hot tubissa. Tarkoitus olisi, että tutustuisin kaikkiin vähän paremmin. Kovin moni ei tosin pääse tulemaan, mutta kutsutaan loput ensi viikolla. Eilen syötiin muuten härän ribsejä (samanlaista lihaa kuin karjalanpaistissa) ja juustopolentaa, mikä oli aivan ihanaa! Vien kyllä ison kasan reseptejä täältä kotiin, kun lähden...

Huomenna menen kämään tallilla! Ollaan ajettu siitä ohi muutaman kerran, mutta sisälle asti en ole vielä päässyt. Morgan pääsi soccer jv joukküeseen, joten hänellä on nyt harjoituksia joka päivä, eikä hänellä luultavasti riitä aika ratsastukseen, kun koulu alkaa. Ajateltiin, että voisin käyttää ensin hänen korttinsa loppuun (rahat menee muuten hukkaan), ja kun opettajat tietävät, mihin ryhmään minut laittavat, ostan oman.

Ai niin, toissapäivänä käytiin Morganin kanssa shoppailemassa läheisessä ostoskeskuksessa. Täällä on todella halpaa! Ostin alle 20 eurolla urheilushortsit, pitkähihaisen ja kaulahuivin (mietin jo tulevaa talvea, en nimittäin ottanut juurikaan talvivaatteita mukaan). Ei ehditty olla kovin kauaa, joten tuonne haluan uudestaan!

Elämää Jenkkilässä

Huomenta päivää! Nukuin viime yönä ensimmäistä kertaa kunnolla, heräsin vasta puoli kahdeksalta (ja menin nukkumaan puoli kymmeneltä, joten sain ihan kunnon yöunet). Unohdin viimeksi laittaa kuvan paidasta, jonka sain orientaatioleiriltä, joten tässä sekin:

Loppujen lopuksi täällä on melko samanlaista kuin Suomessa, joten mitään varsinaista kulttuurishokkia ei ainakaan vielä ole tullut. Listailen nyt eroja ja samankaltaisuuksia Suomeen verrattuna, ja korjaan yleisiä uskomuksia Jenkeistä.

1. Ruoka. Ruoka on täällä melko samanlaista kuin Suomessakin. Se, mitä syödään, riippuu tietysti alueesta ja perheestä. Yleinen harhaluulo on esimerkiksi se, että täällä syödään vain valkoista leipää. Minun perheessäni on aina täysjyväleipää ja välillä jopa ruisleipää! Monesti sanotaan myös, että kaikki on täällä suurempaa. Se on osittain totta - kaupoista löytää todella suuria pakkauksia, mutta toisaalta suurin osa on aivan samankokoisia kuin Suomessakin. Täällä syödään myös paljon kasviksia ja hedelmiä. Suurin ero on ehkä ruokailurytmi: illallinen syödään vasta 7-8 aikaan illalla. Lounaaksi  syödään usein salaattia, sandwichejä tai edellisen päivän jämiä. Luonaan ja illallisen välissä syödään välipalaa, esimerkiksi välipalapatukoita, hedelmiä tai crackerseja (joita on täällä miljoonaa eri makua). Ravintolassa en ole vielä käynyt, mutta annokset ovat kuulemma suuria. Erona Suomeen on kuitenkin se, että syömättä jäänyt ruyoka otetaan lähes poikkeuksetta kotiin mukaan.

2. Ihmiset. Ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä ja avoimia. Olen ollut täällä vasta pari päivää, ja tavannut jo lähes kaikki naapurit. Porukkaa on usein käymässä, ja ohikulkevia tuttuja pyydetään usein juttelemaan. Ikäiseni ovat olleet kiinnostuneita ja ystävällisiä minua kohtaan, ja antaneet hyviä neuvoja esimerkiksi koulua varten.

3. Liikkuminen. Ilman autoa täältä ei pääse naapurustoa pidemmälle - kunnollisia kävely- tai pyöräilyteitä ei edes ole. Busseja kulkee kaupunkien välillä, mutta pysäkille päästäkseen täytyy ajaa autolla.

4. Vesi. Juomavesi tulee hanasta, mutta eri hanasta kuin käyttövesi (jota voi kuitenkin käyttää hampaiden pesuun sun muuhun). Suihkut ja pöntöt ovat täällä erilaisia kuin Suomessa, ja minusta tuntuu, että jokainen toimii eri tavalla. Yleensä kaikesta selviää kuitenkin kokeilemalla. Myös ovien lukot voivat olla todella mielenkiintoisia... Kannattaa myös muistaa, että pistorasiat ovat erilaisia kuin Suomessa.

5. Mittayksiköt. Täällä käytetään unsseja, paunoja, jalkoja, maileja, dollareita, fahrenheiteja, kuppeja... Vielä en ole oppinut kunnolla mitään noista, mutta pikkuhiljaa siihen varmaankin tottuu.

Eilen oltiin käymässä naapureitten luona, jotka ovat melkoisen rikkaita - talo on aivan ihana, ja heillä mahtava uima-allasalue. Perheeseen kuuluu äiti, isä, Morganin ikäinen poika ja nuorempi tyttö, jotka olivat kaikki todella mukavia. Heillä on kaksi suloista koiraa, jotka saadaan hoitoon täksi viikoksi. Onpahan jotakin tekemistä, sillä koulun alkuun on vielä pari viikkoa, ja aika saattaa käydä vähän pitkäksi jossain vaiheessa.

Tanner pitää minua jo perheenjäsenenä. Yleensä siihen menee kuulemma pari viikkoa, joten tämä on todella poikkeuksellista! Eilen illalla syötiin terassilla, ja sain ensimmäisen amerikkalaisen burgerini. Huomattavasti parempaa kuin mäkkärissä... Myös maissi on täällä aivan ihanaa, ihan erilaista kuin Suomen valmiiksi pakatut maissit.

Kyselkää ihmeessä, jos esimerkiksi tulevilla vaihtareilla on jotain kysyttävää. Yritän vastailla parhaani mukaan,

Here I am!

Täällä ollaan! Varautukaa pitkään viestiin...

Tavatiin siis lentokentällä AFS-väki, saatiin lentoliput ja muuta infoa. Ostin vielä lisää tuliaisia - Fazerin suklaata, salmiakkia ja ruissipsejä. Lento lähti ajallaan ja sujui hyvin, vaikka kestikin lähes yhdeksän tuntia. Onneksi oli viihdejärjestelmä (joka ei tosin toiminut muutaman ensimmäisen tunnin aikana), josta katseltiin leffoja, kuunneltiin musiikkia ja pelattiin. Kaikki me vaihtarit istuimme lähekkäin, mikä oli todella mukavaa! Ruokakin oli yllättävän hyvää.

Perillä Nykissä meitä odotti maahantuloselvitys, jonne jonottaessa meni lähes tunti. Annettiin vielä uudestaan sormenjäljet, ja passi ja viisumi tarkistettiin. Laukut tulivat onneksi hienosti perille.

Lentokentältä meidät haettiin bussilla LaGuardia lentokentän vieressä olevaan hotelliin. Saatiin illallista ja mentiin pian sen jälkeen nukkumaan. Nukuttiin neljä henkeä samassa huoneessa, ja sänkyjä oli vain kaksi... Ne olivat kuitenkin melko leveitä, joten se ei ollut mikään ongelma. Huoneessani oli toinenkin suomalainen, ja lisäksi norjalainen ja tsekkiläinen (jota en tosin nähnyt missään vaiheessa). Aikaeron takia heräsin jo kolmelta, joten kuuntelin musiikkia ja katselin auringonnousua.

Lentokentan valoja hotellin ikkunasta

Ensimmainen aamiainen Jenkeissa

Aamulla lähdettiin bussilla kohti orientaatioleirejä. Samassa bussissa oli sekä Delawareen, Marylandiin että Virginiaan menijät. Muutaman tunnin jälkeen pysähdyttiin lounaalle. Kaikille meille annettiin 8 dollaria (minulle 12, kai vahingossa), ja saatiin ostaa mitä haluttiin. Marylandissa oltiin lopulta kolmen aikaan, ja koska meitä oli vain kaksi (minä ja tanskalainen poika), mentiin vapaaehtoisen kyydillä orientaatioon.

New York

Orientaatio oli hauska. Porukkaa oli kaikkialta maailmasta, jopa Afrikasta! Monet asiat oli käyty läpi joi aikaisemminkin, mutta hyvähän sitä on välillä kerrata. Parasta oli ehkäpä tavata highschool-ikäisiä jenkkejä, jotka aintoivat hyviä vinkkejä koulua varten. Kahdeksan aikaan illalla minulle tultiin vihdoin sanomaan, että isäntäperheeni on tullut hakemaan minua. Oli mahtavaa vihdoinkin tavata heidät!

Talo ja huoneeni oli paljon hienompi kuin mitä olin kuvien perusteella kuvitellut! Huoneeni ovessa oli jopa lappu ”Tervetuloa kotiin Henna!” Minulla on oma iso vaatekaappi ja paljon säilytystilaa. Oma kylppäri on myös todella kätevä.

Oma huone

Talo ulkoapain

Perheeni on aivan ihana, ja minut on otettu todella hyvin vastaan. Olen tavannut jo useita naapureita, jotka ovat olleet todella ystävällisiä. Käytiin Morganin kanssa jakamassa omenoita naapurustoon, koska dad sai niitä jostain ihan todella suuren määrän. Leivottiin niistä myös omenapaistosta, jota vietiin vanhuksille viereiseen taloon. Tämä alue on todella kaunis - kaikki talot ja pihat ovat hienoja ja hyvin hoidettuja, metsää on paljon ja tontit ovat valtavia, joten talot ovat vähintään 100 metrin pässä toisistaan. Ilma on ollut lämmin ja kostea.

Dad on todellakin hyvä kokki! Eilen syötiin illalliseksi lohta ja pastaa, ja tuntui, kun olisi ravintolassa ollut. Päivällä käytiin ostamassa leivonnaiset jälkkäriksi illalliselle perheen lempileipomosta, ja ne olivat todellakin ihania. Olen ystävystynyt jo Morganinkin kanssa melko hyvin - ollaan pelattu yhdessä wiitä, ja eilen tehtiin vaahtokarkkeja. (Kyllä, niitä voi tehdä! Tänään päästään vasta maistamaan, sillä niiden pitää antaa jähmettyä).Ollaan katsottu myös leffoja, ja koiraakin olen ulkoilluttanut, välillä momin ja välillä Morganin kanssa. Eilen Tanner antoi minun jopa rapsuttaa itseään, mikä on kuulemma hyvin harvinaista näin alkuvaiheessa. Annoin myös tulaiaiseni, joista vaikuttivat tykkäävän todella kovasti.

Fiilikset on nyt hyvät, odotan innolla koulun alkua. Enkun kanssa ei ole kauheasti ongelmia. Ymmärrän melkein kaiken, mutta omassa puhumisessa on välillä vaikeuksia.

 

Viime hetken valmisteluja

Tajusin vähän aikaa sitten, että kuntotarkastus koulu-urheilua varten pitäisikin tehdä jo Suomessa, ei Jenkeissä. No, varasin sitten ajan heti seuraavalle päivälle Mehiläisestä, kun yleinen terveydenhuolto ei sellaisia lappuja suostu täyttelemään. Olihan se vähän hassua - lääkärin piti tunnustella minun pulssini kolmesta eri kohdasta, tarkistaa pupillien yhteneväisyys ja muuta yhtä mielenkiintoista. Lystin hinnaksi (kesto n. 15 minuuttia) kertyi yli 60 euroa. Toivottavasti se on sen arvoista.

Olen ottanut host-äidin avustuksella selvää koulun tarjoamista urheilumahdollisuuksista. Koska koulu on iso, joukkueisiin pääseminen ei ole välttämättä ihan helppoa, varsinkin, kun tulen olemaan junior enkä saa kuulua junior varsity-joukkueisiin (vain freshmaneille ja sophomoreille). Olin miettinyt cross countrya, mutta kävikin ilmi, että harjoitukset olisivat koulun jälkeen parin tunnin ajan joka päivä, ja lisäksi kilpailut aina viikonloppuisin. Harkat alkaisivat jo ensi viikolla, ja ennen koulun alkua ne olisivat joka aamu kuudesta kahdeksaan... Haluaisin kuitenkin ehtiä kokeilla vähän kaikenlaista, kaiken lisäksi ratsastamassakin pitäisi käydä. Tulin sitten siihen tulekseen, että aloitan pomsin, joka on pari kertaa viikossa koulun jälkeen. Se on hyvin saman tapaista kuin cheertanssi, mitä olen jo aiemmin harrastanut. Silloin minulla jää aikaa kokeilla muitakin koulun kerhoja (joita on ehkä 50). Esimerkiksi kuoro kiinnostaisi. Voinhan katsoa sitten talvi- tai kevätkaudella, haluaisinko aloittaa jossain muussa urheilujoukkueessa. Tenniksessä, mikä on kevätlaji, otetaan kuulemma mielellään myös aloittelijoita.

Matkasuunnitelmiini tuli vähän muutoksia - nukunkin ensimmäisen yön New Yorkissa! Ihanaa, että voin näkemään kaupunkia edes vähän, ja pääsen nukkumaan ajoissa. Hotellikin vaikutti kaikin puolin mukavalta. Seuraavana aamuna bussi lähtee sitten yhdeksältä Baltimoreen, josta minut viedään Columbiaan orientaatioon. Host-perhe hakee minut kotiin n. 20:30.