Lähtötunnelmissa

Onhan tuohon lähtöön vielä yli kaksi viikkoa, mutta en pysty enää ajattelemaan mitään muuta... Matkalaukkukin on nyt ostettu. On se niin hieno! Minulla ei olekaan ennen ollut tuollaista nelipyöräistä mallia, ja täytyy kyllä sanoa, että tuota on huomattavasti helpompi työnnellä. Varsinkin kun saatan joutua työntelemään melko pitkiäkin matkoja - JFK kun ole lentokenttä ihan pienimmästä päästä.

Sain lisäinfoa koskien paria ensimmäistä päivää Jenkeissä. Lento lähtee siis Helsinki-Vantaan lentokentältä 14.10, jota ennen tavataan muiden AFS-vaihtareiden kanssa, saadaan lentoliput ja lisätietoja. Lento kestää 8 h 40 min, ja on perillä paikallista aikaa 15.50. Lentokentällä odottelenkin sitten viitisen tuntia muista maista saapuvia, Marylandiin menossa olevia vaihtareita. Marylandiin matkustetaan sitten bussilla ja ollaan perillä puolenyön aikaan (Suomen aikaa seitsämältä aamulla). Ja tämä siis olettaen, että kaikkien lennot ovat ajoissa...

Ensimmäinen yö nukutaan vapaaehtoisten luona, ja seuraavana aamuna mennään lyhyelle päiväorientaatiolle. Sain nimilistan Marylandiin (ja tuonne orientaatioon) tulevista vaihtareista, ja muita suomalaisia ei listoilla näkynyt. Vaihtareita oli mm. Saksasta, Tsekistä, Thaimaasta, Costa Ricasta, Brasiliasta, Boliviasta, Ruotsista ja Tanskasta. Isäntäperheet tulevat hakemaan meidät uusiin koteihimme 15-17 aikaan iltäpäivällä.

Helsinki-Vantaalta...

...John F. Kennedyyn.

Alle kuukausi lähtöön!

Lähtölaskenta alkaa, enää 30 päivää! Eipä tässä ole mitään ihmeellisyyksiä tapahtunut. Host-äidin kanssa olen pitänyt koko ajan melko tiiviisti yhteyttä, mikä on todella mukava asia. Tuliaisia olen jo vähän suunnitellut ja ostanutkin. Paperisota alkaa pikkuhiljaa olla ohi, vielä muutama lappu on lähettämättä.

En kai muistanut edes mainita, että kesäloman alusa sain U.S.A:n AFS:ltä paksun kirjasen vaihtovuotta koskien. Aika perusjuttus siinä oli, paljon samoja asioita mitä ollaan orientaatioissa käyty läpi. Mutta kyllä siitä jotain uuttakin löytyi, ja mukavaahan se on, että sieltä päästäkin tulee jotain informaatiota. Harmi vain, että nivaska käsketään ottaa mukaan Jenkkeihin. Lisää painoa vain matkalaukkuun...

Tuliaiset ovat melko hyvällä mallilla. Olen koko kesän tehnyt scrapbookia Suomesta, ja se on pian valmis. Isälle, joka on innokas kokki, tilasin suomalaisen keittokirjan (englanniksi tietysti, U.S.A:n mitoilla). Ajattelin tehdä itse tuon kirjan lisäksi myös pienen reseptivihkosen, mihin laitan omia helppoja lempireseptejäni arkeen, sillä monet tuon kirjan ohjeista ovat suhteellisen työläitä. Äidille ja tytölle ostan Kalevala-korut. Lentoasemalta hankin vielä kaikille yhteiseksi suomalaisia herkkuja, kuten Fazeria ja salmiakkia.

Jenkkien AFS lähetti vielä rokotuksista tietoja, ja huomasin, että vesirokkorokote täytyy olla, ellei ole sitä sairastanut. Aloin sitten pläräillä omia vanhoja lappujani, ja lääkäri oli jostain syystä laittanut, etten ole sairastanut vesirokkoa. Varmaan vahingossa, koska ei hän minulta edes kysynyt sitä. Soitin sitten AFS:lle että mitäs nyt. Eihän minulla ole mitään todisteita siitä, että olen 3-vuotiaana kyseisen taudin sairastanut, kun ei minua käytetty edes lääkärissä silloin. Lupasivat kuitenkin onneksi korjata asian tieotoihini ilman sen kummempia todistuksia.

Vielä joitain terveydentilanpävityslappuja vai mitä lie on lähettämättä. AFS:ltä tuli myös papereita koulun urheuilulajeihin osallistumista varten. Paperit pitää täyttää jo kotona, ja antaa sitten paikan päällä lääkärille, joka tarkistaa niistä, että voin osallistua urheiluun. Olen säilyttänyt kopiot melkein kaikista papereista, mitä on tarvinnut täyttää ja lähettää, ja voin kertoa, että pino on jo melkoisen korkea!

Host-äiti kertoi jo lisää joululomasuunnitelmia. Olemme siis lähdössä mummolaan Floridaan, ja autolla! Matkaa kertyy yli 1500 km. Pysähdymme tosin matkan aikana nukkumaan hotelleihin yksi tai kaksi kertaa. Toisaalta mukavaa, näempähän muitakin osavaltioita ja maisemia. Floridassa nukumme hotellissa, mutta päivät vietämme mummon huvilalla ja altaalla. Kuullostaa hauskalta joululta! Ainakin erilaista kuin kotona.

Tilasin sitten lukulaitteen. Ajattelin, että on kätevää, kun kaikki kirjat saa matkaan samassa laitteessa, eikä äidin tarvitse lähettää suomenkielisiä pokkareita pitkin vuotta (lukisinhan mina englanniksikin, mutta äiti on huolissaan, että unohdan suomen vuoden aikana). Enää puuttuu vain matkalaukku. Aion ottaa yhden ison koneeseen, ja lisäksi jonkun pienemmän kassin käsimatkatavaroihin. Katsotaan sitten, kuinka paljon saan otettua mukaan. Maksimipainot kun eivät ole järin suuria...