Koulupäivän lopuksi oli "pep rally", jossa oli erilaisia pieniä kilpailuja, poms ja cheerleaderit esiintyivät, ja opettajien naamat töhrittiin kakulla. Saatiin kuulla myös käytävän koristelun voittaja sekä Homecoming prinssit ja prinsessat. Sophomoret voittivat, juniorit olivat toisia, sitten seniorit ja viimeisenä freshmanit. Ihan oikeaan osoitteeseen meni tuo voitto, sophomorejen käytävä oli aivan mahtava! Vaikka oli meidänkin todella hieno, ainsaittu toinen sija siis.
Perjantaina oli myös minun 17-vuotias synttärit, ja minulle laulettiin kokonaista kolme kertaa : ruokalassa, ranskan tunnilla ja kuorossa. Melanie, vaihtari Saksasta, oli leiponut ihania muffinsseja, joita sitten syötiin porukalla. Annielta, ruotsalaiselta vaihtarilta, sain kivan rannekorun. Käytävillä kymmenet ihmiset tulivat halaamaan ja toivottamaan hyvää syntymäpäivää, vaikken edes tuntenut heitä. :D Kesken koulupäivän saatiin myös tunnin tauko, kun meitä kaikkia koulun viittä vaihtaria haastateltiin koulun lehteen.
Perjantai-iltana mentiin isommalla, noin kymmenen hengen porukalla ostoskeskukseen hengailemaan. Suurin osa oli vaihtareita, mutta mukana oli myös sisaruksia ja kavereita. Myöhemmin menin vielä leffaan erään koulukaverin sekä ranskalaisen vaihtarin (myös meidän koulusta) kanssa. Katsottiin Shark night, joka oli ihan hyvä, mutta ei kyllä kauhean pelottava!
Lauantaina olisi ollut aamusta pannariaamiainen ja paraati, mutta en jaksanut lähteä niihin ja pääduin menemään vain peliin. Oli todella kylmä (no ei ehkä Suomen mittapuussa, noin 15 astetta, mutta kuitenkin), satoi, ja kaiken lisäksi hävittiin. No, tulipahan ensimmäinen amerikkalainen jalkapallopeli nähtyä.
Illemmalla menin sitten kaverin pre-homecoming juhliin. Syötiin hyvin, otettiin valokuvia ja tanssittiin. itse asiassa tunsin enemmän ihmisiä jo valmiiksi kuin mitä olin olettanut, ja illan aikana tutustuin myös muutamiin uusiin tuttavuuksiin. Ahtauduttiin sitten muutamaan autoon ja lähdettiin koulua kohti. Jostain syystä tänä vuonna kaikki otettiin samasta ovesta sisään, ja jouduttiin odottamaan puolisen tuntia... Oli kyllä hauskaa kun lopulta päästiin sisälle. Pari tuntia meni tanssiessa aivan liian nopeasti! Tanssittiin pääasiassa pienissä ryhmissä ja välillä pareittain. Opettajan olivat tosin koko ajan vahtimassa (hieman huonollo menestyksellä) ettei meno ylly liian hurjaksi. Kun lopulta pääsin kotiin puolenyön aikaan nukahdin välittömasti.
Kuvia on tulossa myöhemmin! En viitsi laittaa koko porukasta kuvaa, koska en jaksa alkaa kysellä kaikilta erikseen lupaa, jotan laitan kuvat minusta ja Morganista ennen tansseja kunhan dad löytää oikein piuhan.
Sunnuntaina juhlittiin vielä pienemmällä porukalla muutaman kaverin kanssa minun synttäreitä. Käytiin katsomassa Leijonakuningas 3D, joka oli aivan mahtava! Sen jälkeen tultiin meille syömään pizzaa ja kinuski-mustikkakakkua suomalaiseen tapaan. Oli hyvää, ja puolikas kakku on vielä jäljellä jääkaapissa. En oikein tiedä mitä tekisin sen kanssa, pitäisi varmaan ottaa se kouluun mukaan...
Kaikin puolin oli mahtava viikko ja viikonloppu! Ehkä parhaat synttärit ikinä, kun oli vielä Homecoming ja kaikki! Koko ajan täällä on mennyt hienosti, mutta nyt viime aikoina olen saanut vielä lisää kavereita ja koko ajan alkaa sujua yhä paremmin. Yleensä sanotaan, että paras aika alkaa joulun jälkeen, mutta minä olen ollut täällä vasta reilun kuukauden ja jo nyt minulla on enemmän kavereita ja läheisiäkin ystäviä kuin Suomessa ikinä. Yritän olla ajattelematta kotiin lähtöä, kun lähes koko vuosi on vielä edessä, mutta kyllähän se aika usein käy mielessä. Kotoa lähteminen tänne oli minulle erikoisen helppoa, mutta tuntuu, että täältä lähteminen tulee olemaan monin verroin vaikeampaa. Toisaalta kaipaan perhettä ja joitakin kavereita Suomesta, mutta ainakin tällä hetkellä Jenkit voittaa 6-0. Minulla on koko elämä nyt täällä, enkä vain pysty enää kuvittelemaan, että joudun palaamaan takaisin Suomeen ja jättämään kaiken. Olen täällä jotenkin paljon avoimempi, sosiaalisempi ja suoraan sanottuna onnellisempi, vaikka tunsin itseni kyllä ihan onnelliseksi Suomessakin. No, täytyy nyt vain yrittää ottaa vuodesta kaikki irti ja murehtia näitä asioita sitten kesäkuussa. :) Voihan se olla, että minullekin vielä iskee koti-ikävä, kulttuurishokki ja kaikki muut kauheudet.
Tällä viikolla on hurjasti testejä ja kokeita, mutta en ole kyllä jaksanut kauheasti panostaa. Testeihin lukemiseen olen yleensä käyttänyt noin viisi minuuttia, kokeisiin 15-30 min. Hyvin olen silti pärjännyt, täällä nuo tuppaavat olemaan melko helppoja. Jos teet läksysi kunnolla ja kuuntelet tunnilla, ei pitäisi olla suurempia ongelmia.
Moi, kysyisin sitä että mikä on sun mielipide ja kokemus että miten tää sun järjestö on onnistunu tässä sun kohdalla ? Saitko perhetiedot kuinka nopeasti sekä kuinka tyytyväinen olet tähän mennessä ollut ? :) Sitä vielä että saitko itse valita osavaltion vai miten ? Itse olen käynyt haastatteluissa parissa järjestössä mutta haluaisin kokemuksia kuulla, suosittelisitko vaikkapa ? :) Kiitos paljon jo etukäteen !
VastaaPoistaMuutenki oon nyt seurannu tätä blogia niin vaikuttaa tosi kivalta :)
Oi vähän vaikuttaa kivalta toi kaikki mitä siel tapahtuu! :D Siis olis niin ihanaa lähtee vaihto-oppilaaks, tosin en enää taija kyl ku oon saman ikänen ku sinä. Enkä kyl muutenkaan haluais olla niin pitkään poissa, mutta on tosi kiva lukee siitä miten muilla on kivaa vaihto-oppilaina! :)
VastaaPoistaMielstäni Afs on toiminut todella hyvin, suosittelen! Toiminta on ollut suhteellisen nopeaa ja apua on aina saanut jos on tarvinnut. Perhetiedot sain melko aikaisin keväällä, mutta tämä ei ole kovinkaan järjestökohtaista. Kaikilla järjestöillä jotkut saavat perhetidot ajoissa ja osa taas ei... Täällä USAssa AFS:n toiminta riippuu kuulemani mukaan alueesta. Omalla alueellani on toiminut oikein hyvi, järjestävät paljon mukavia retkiä yms. AFS on vapaähtoistoimintaan perustuva järjestö joten he tekevät tätä oikeasti kiinnostuksesta, ei rahan takia.
VastaaPoista