On tässä hauskaakin välillä pidetty, onneksi. Perjantaina Giulia (vaihtari Italiasta) muutti meille asumaan loppuajaksi, koska hän joutui vaihtamaan perhettä. Laitettiin hänelle oma huone kuntoon ja käytetään samaa vessaa. Kivaa asua toisen vaihtarin kanssa! Etenkin kun en tuntenut Giuliaa kovin hyvin valmiiksi, kun meillä ei ole yhtään samoja kursseja eikä samaoja ruoka-aikoja. Launtaina mentiin Giulian kanssa Melanien 17-vuotis synttäreille, ostettiin yhteiseksi lahjaksi ihonhoitopaketti (vartalovoidetta ja suihkugeeliä), huivi ja söpöt korvanapit. Tarkoituksena oli mennä Cheesecake factoryyn illalliselle, mutta meillä ei ollut varausta ja kun yritettiin sisään (13 henkeä) niin sanoivat, että odotusaika olisi 3,5-4 tuntia. Että eipä sitten menty sinne. Löydettiin kuitenkin kiva, ei ihan niin täysi ravintola siitä vierestä ja saatiin hyvää ruokaa. Illallisen jälkeen ajettiin takaisin Melanien luokse ja katsottiin Friends with benefits (ehkä joku paras leffa ikinä), syötiin kakkua ja lilluttiin tietysti hot tubissa.
Sunnuntaina kulutin kuusi tuntia läksyihin, mutta illalla odotti The pretty recklessin keikka joka pelasti päivän! Host-isä oli ostanut liput jo kauan sitten (tiesi että tykkään ko. bändistä) ja saatiin Morganin kanssa liput meidän pääsiäiskoreista. Olin jo aikaisemmin yrittänyt kysellä josko pääsisin tuolle keikalle, mutten oikein saanut vastausta kun eivät halunneet pilata yllätystä. Lopulta mentiin sitten kaikki: minä, Morgan, Ian, Giulia, ja host-vanhemmat. Keikka oli Baltimoressa eräässä pienessä baarissa. Host-vanhemmat jäivät baarin puolelle istuksimaan, me mentiin tietysti lavan eteen. Morgan ja Ian tosin menivät istumaan jo ensimmäisen lämppärin jälkeen kun niitä ei niin kauheasti kiinnostanut. Keikka oli ihan mahtava, päästiin näkemään tosi läheltä koska porukkaa ei ollut kovin paljoa, ja vaikka se oli baari niin kukaan ei vaikuttanut olevan liian päissään. En olisi pari vuotta sitten uskonut että koskaan pääsisin näkemään heitä livenä! Sain myös ostettua kivan bändin T-paidan. Lopulta oltiin kotona puolenyön maissa, seuraavana aamuna kuudelta herätys... Ihme kyllä ei edes väsyttänyt, liekö nukahdin kunnolla koko yön aikana.
Taylor esiintyi suhteellisen järkevästi suhteellisen järkevässä asussa, ehkäpä koska keikka oli kaiken ikäsille. Olisi vaan kiva nähdä hanet joskus ilman iiihan niin paljon meikkiä... Kaipa se on osa imagoa. Hyvin hän kyllä laulaa, sitä ei voi kiistää, ja kunhan yhtä hyvää musiikkia tulee niin okei, siedän sen meikin. Mietin vain, että milloin tästä...
tuli tämä...
...ja lopulta tämä?
I guess out Little J really did go up.
Tässä vielä muutama kuva minkä otin videolta, sori nuo mustat reunat mutta en saa niitä muokattua pois kuvien tallennusmuodon takia.
Ja vielä aiheeseen sopiva video niille jotka eivät ole kyseisen bändin musiikkia kuulleet, kun en ole pitkään aikaan pistänyt viikon biisiä. Valitsin tuon ihan vaan siksi kun oli lapsiystävällisin noista videoista, vaikka onkin jo kaksi vuotta vanha. (Jos kiinnostaa, katso uusin "My medicine" omalla vastuulla.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti