Prom

Heips!

Aika on taas vierähtänyt melkoisen nopeasti. Molemmat AP-kokeet menivät oikein hyvin. Noina päivinä ei tarvinnut mennä kouluun, ja koska kokeet olivat vasta 12:sta, sain nukkua aamulla pitkään mikä on tietysti mukavaa. Tulokset tulevat vasta heinäkuussa, joten niitä odotellessa..
.
Viime viikolla oli myös tanssiesitys koululla. Kaikki ryhmät esittivät pari koreaografiaa, ja lopussa tanssittiin kaikki yhdessä. Itse en päässyt näkemään muita tansseja koska ei saatu mennä katsomoon, mutta kylläpä niitä tuli harjoituksissa ihan mukavasti nähtyä. Lisäksi koko esitys kuvattiin ja sen voi ostaa DVD:llä, mikä on ihan mukava muisto. Meidän ryhmän osalta meni ihan hyvin, mitä nyt pieniä virheitä siellä täällä. Pääasia että oli hauskaa!

Perjantai oli sitten vihdoin prom. Ennen promia mentiin porukalla yhden kaverin luokse syömään alkupaloja ja ottamaan kuvia. Sieltä sitten ajettiin itse promiin, joka oli hienossa hotellissa Baltimoren satama-alueella. Osa porukasta meni limusiinilla, minä säästin nekin rahat ja menin ihan henkilöautolla (ei siellä limusiinissa olisi ollut enää edes tilaa). Syötiin ensin illallista, joka oli ihan hyvää. Alkusalaatti, valinnan mukaan kanaa ja perunamuusia tai pastaa, ja jälkiruoaksi juustokakkua. Loppuaika tietysti tanssittiin. Tämä jenkkien käsitys tanssimisesta poikkeaa kyllä huomattavasti suomalaisesta käsityksestä. Sanotaan nyt vaikka näin että jos vanhemmat näkisivät niin yli puolet eivät varmaan päästäsi lapsiaan koko promiin (tai mihinkään koulun tansseihin noin ylipäätään). Kyllähän siellä opettajia on valvomassa mutta ainakaan meidän koululla tuo valvonta ei näytä olevan kovin tehokasta.

Prom loppui puolen yön aikaan ja siitä olisi sitten voinut jatkaa after promiin. Minä en sinne mennyt vaan menin suoraan nukkumaan, enkä kuulemma jäänyt mistään paitsi.

Eilen meillä oli loppuorientaatio. Tykkään aina kovasti noista orientaatioista; on mukava tavata muita vaihtareita ja kuulla miten muilla menee. Puhuttiin kotiin lähtemisestä ja uudelleen sopeutumisesta, kuten myös ihan käytännön asioista niin kuin pakkaamisesta. Kuten siellä sanottiinkin, niin kotiin meneminen voi olla itse asiassa hankalampaa kuin lähteminen. Minun kohdalla tuo pitää luultavasti paikkaansa. Tänne tuleminen ja sopeutuminen oli melko helppoa, koska olin varautunut siihen että kaikki on erilaista, ja alkuinnostuksen voimalla pienistä hankaluuksista selviää. Kotiin mennessä ei tule edes ajatelleeksi että jotain ongelmia tulisi - minähän vain menen takaisin kotiin! Yleensä sen tajuaa vasta paikan päällä miten paljon itse on muuttunut, miten erillä tavalla kaikki tehdään, ja "kuinka jenkeissä kaikki oli paremmin". Tietysti tuokin vaihe menee ohi. Pitää vain yrittää palata Suomeen yhtä avoimin mielin kuin tänne tullessakin.

Tämä on nyt viimeinen kouluviikko, koska saan lähteä samaan aikaan senioreiden kanssa. Kahden viikon päästä lauantaina on SAT-kokeet, sunnuntaina AFS:n allasbileet, ja maanantaina lähdenkin Länsirannikolle. Jee!

Spring trip

Yritänpä tässä taas kaiken keskelle kirjoitella vähän Spring Tripistä.

Torstai aamuna lähdettiin neljällä bussilla kohti Virginia Beachia. Päästiin hotellille kolmen aikoihin ja mentiin ensimmäisenä hotellin takana olevalle rannalle noin tunniksi. Ei ollut kovin lämmintä, mutta osa porukasta meni silti uimaan. Tämän jälkeen kirjauduttiin sisään hotelliin ja loppuaika olikin pääasiassa hotellilla hengailua. Jaoin huoneen kolmen muun kanssa joita en edes tuntenut entuudestaan, mutta olivat oikein mukavia. Eikä sillä muutenkaan niin ollut väliä koska pääasiassa vaan nukuttiin siellä hotellihuoneessa. Onnistuttiin yhden huonekaverin kanssa heti ensimmäisenä iltana myöhästymään illalliselta, kun kukaan ei kertonut meille missä se oli ja yhtäkkiä vain tajuttiin että kaikki muut ovat lähteneet. Kännykkä ei jostain syystä toiminut joten en voinut soittaakaan. Loppujen lopuksi oltiin 15 minuuttia myöhässä ja missattiin vain saarnaus "kolmen säännöstä" (minne ikinä meneekin niin aina täytyy olla ainakin kolme ihmistä). Ja käveltiin siis kahdestaan sisään sinne ruokasaliin. Ilmankos saatiin vähän paheksuvia katseita.

Seuraavana aamuna mentiin kävelemään rantaan ja shoppailemaan ostoskeskukseen. Ostin jopa varvassandaalit. En edelleenkään ymmärrä miten ihmiset voi kävellä niillä! Minulla ainakin sattuu ja muutaman minuutin jälkeen. Pitää kai yrittää totutella... Iltapäivästä aloitettiin sitten itse kilpailut. Ensin laulettiin sekakuoron kanssa, sitten myös miesten, naisten, ja kamarikuoro. Ajettiin toiselle koululle ja katsottiin orkesterin ja bändin esitykset. Ajettiin kolmannelle koululle ja katsottiin jazz bändin esitys. Päästiin takaisin hotellille yhdentoista aikaan aivan puhki...

Lauantaina päästiin sitten asiaan, eli Busch Gardensiin. Sää ei ollut kovinkaan mahtava, ja yhdessä vaiheessa alkoi sataaa kaatamalla vettä... Oltiin silloin onneksi suojassa syömässä, mutta kylmä oli silti. Ei niinkään minulla (nimimerkillä kaksi takkia päällekkäin) vaan niillä fiksuilla kavereilla joilla oli vain T-paita mukana. No, vuoristoradat olivat tuolla parhaita missä olen ikinä ollut ja oli muutenkin hauskaa! Illalla meillä oli vielä palkintojenjako, voitettiin suurin piirtein kaikki mihin osallistuttiin. Ei ollut kovinkaan monta vastustajaa, mutta joka tapauksessa hyvin meni.

Griffon, ehdottomasti paras vuoristorata

 Palkintojenjako

Sunnuntaina ajeltiin kotiin, onneksi vain neljän tunnin matka. Vaikka minulla ei kyllä ole mitään bussissa istumista vastaan. Tällä viikolla on sitten kevätkonsertti, ensi viikolla ensimmäiset AP-kokeet ja tanssiesitys. Tekemistä riittää! Eilen käytiin vihdoin Morganin ja host äidin kanssa katsomassa Hunger Games, tykkäsin kovasti. En tiedä olisinko tykännyt jos en olisi ensin lukenut kirjaa...

Kivat vappusäät näyttäisi olevan siellä, joten hyvää vappua! Taidanpa mennä tästä ulos ottamaan aurinkoa.

Viikon biisi taas vaihteeksi, tykkään tästä tosi paljon! Tämä Glee versio on minun mielestä parempi kuin alkuperäinen, ja se alkuperäinen video on aika kauhea joten valitettavasti tässä ei nyt ole tämän kummempaa videota.